lauantai 3. lokakuuta 2015

Villasukkia syysiltoihin

Olen nyt tehnyt villasukkia jo useamman parin ja ajattelin, että voisin laittaa niistä kuvia tänne blogin puolelle. Sukkien kuvioihin olen katsonut ohjeita eri sivustoilta ja lehdistä, joista olen voinut muokata oman version tai tehnyt samanlaisen, mikä ohjeessakin. Mieluisampia sukkia ovat sellaiset, joissa on jokin mielenkiintoinen kuvio. Jos sukka on liian yksinkertainen, loppuu into aika nopeasti sen tekemisessä. Nyt viimeisimpänä olen saanut tehtyä pöllösukat, jotka hurmasi minut täysin ja päätin tehdä sellaiset omalla versiolla. Helmet pöllön silmiä varten on ostettu Sinellistä.  Kaikkiin sukkiin on käytetty Novita 7 Veljestä lankoja.






Tässä yhteensä 10 paria villasukkia, joita on tässä tullut väsättyä. Villasukkien tekemiseen jää todella helposti koukkuun ja jossain kohdassa huomaa, kuinka niitä on alkanut kertymään yllättävän paljon. Kaksi viimeisintä paria on tehty lasten jalan koolla ja muut aikuisten. Nyt on taas uusi pari puikoilla ja katsoo mitä niistä on loppujen lopuksi tulossa. Niistä voin ehkä myöhemmin tehdä oman postauksen.

- Tuuli

Valo Virtaa

Saimme projektiksi suunnitella oman valotyön tapahtumaan Valo Virtaa 2015. Teemana meillä oli fantasialinnut ja vain mielikuvitus oli rajana. Kaikki aloittavat opiskelijat jaettiin noin 4 henkilön ryhmiin ja niissä aloitettiin suunnittelemaan työtä tapahtumaan. Suunnittelu vaihe oli mielestäni haastavaa, sillä useampaa ideaa ei meinannut aluksi syntyä, joista olisi voinut valita toteutettavan työn. Yhtä suunnitelmaa veimme paljon eteenpäin ja saimme jo materiaalitkin mietittyä, mutta lopulta luovuimme siitä, koska se olisi ollut liian iso työ niin lyhyelle ajalle. Lopulta ryhmäni päätyi minun hahmotelmaani Haamulinnuista. Olin otettu, että minun työni valittiin valmistettavaksi. Ideoimme siihen vielä yhdessä paremman ja toimivan tarinan, jonka työn pitäisi katsojalle kertoa.



Suunnittelun jälkeen aloitimme valmistamaan lintuja ja pesää. Lintujen muotoileminen kanaverkosta oli lopulta yllättävän helppoa. Nokan kanssa oli hieman ongelmia, mutta sekin saatiin lopulta kiinnitettyä linnun päähän. Alun perin ajattelimme päällystää linnut paperimassalla, jotta vartaloon jäisi reikiä verkon reikien kohdalle ja valo pääsisi ulos, mutta emme kuitenkaan päätyneet siihen vaan päällystimme linnut hallaharsolla. Ainoastaan nokkaan laitettiin paperimassaa, jotta siitä saataisiin muodoltaan parempi. Onneksi päädyimme hallaharsoon, sillä se toi lintuun haluamaamme pehmeyttä ja utuisuutta.


Lintujen ympärille askartelimme valokuiduista ja CD:n palasista nauhoja, jotka kimaltelisivat valon osuessa niihin. Kuitenkin huomasimme että ne eivät kestä suurta painoa liitoskohdista, jolloin ne irtoilivat toisistaan helposti. Kuitenkin saimme paikan päällä suurimman osan kiinnitettyä oksiin.


Meidän oli myös valmistettava työstä kuvitus, jossa näkyy mitkä olivat aiemmat suunnitelmat, materiaalit, valaistus ja idea. Harmittavasti tuosta kuvasta ei oikein saa selvää, mutta idea varmasti ymmärrettävissä.



Tässä on muutama otos, kun työtä oltiin laittamassa paikalleen. Paikka, jonne työmme asettelimme oli yllättävän jyrkkä ja liukas. Kuitenkin saimme kaikki osat paikalleen ja työ näytti hyvälle valmiina.


Tästä voi hieman verrata miltä työ näytti päivänvalossa ja miltä pimeämpään aikaan. työstä en ottanut enää kuvaa pimeämmällä, sillä olin aika varma etten tulisi saamaan puhelimella hyvää kuvaa siihen aikaan. Hetken pyörittyä tapahtuman alkaessa oman työn vierellä sai jo kuulla positiivista palautetta ja ihailevia kommentteja meidän haamulinnuista! Olemme onnistuneet työssämme ja saimme ihmiset ihailemaan ja jäämään hetkeksi työn ääreen.


Lopuksi vielä kuva kyltistä, joka oli työmme vieressä. Siinä kerrottiin työn nimi, idea, materiaalit ja tekijöiden nimet. Eilinen päivä oli syksyn myrskyisin ja pelkäsimme töitten puolesta, että ne lähtisivät irti paikoiltaan. Kuitenkin iltaan asti ne pysyivät kiinni ja toivottavasti koko loppu viikonlopun. Ainoastaan harmittaa, että pesässä olevat valot toimivat pattereilla ja niiden paloaika on yllättävän lyhyt yhteen mittaan. Joten muiden iltojen katsojat eivät näe teosta samalla tavalla, kuin ensimmäisen illan katsojat. Kiitos vielä ryhmäläisille hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta projektista!

- Tuuli